Karhunlaukka
Nimi: Karhunlaukka – Allium ursinum
Heimo: Narsissikasvit
Karhunlaukka on monivuotinen kasvi, jota kutsutaan villivalkosipuliksi (Wild Garlic), koska siinä on voimakas valkosipulin tuoksu. Tuoksu voi yllättää metsässä kulkijan keväisin.
Karhunlaukkaa on käytetty paljon lääkeyrttinä. Karhunlaukan on kerrottu helpottavan vilustumisen oireita, lievittävän hammassärkyä ja vatsakipua,
Karhunlaukka kasvaa villinä monessa Euroopan maassa
Karhunlaukan lehdet ovat pitkät, tasareunaiset ja kärkeen terävästi kapenevat. Lehdet kasvavat kasvin tyvestä.
Karhunlaukka muodostaa kukkiessaan pitkän lehdettömän kukkavarren, jonka päästä kasvaa useampia ohuita varsia ja joiden päihin sitten muodostuu valkoisia kukkia. Kukat ovat pienet ja hennot ja niissä on kuusi valkoista terälehteä. Runsaasti kukkiessaan, voi muodostaa jopa 20 kukan rykelmiä.
Karhunlaukka lisääntyy juurimukulansa avulla. Joskus voi lisääntyä myös siemenistä. Siemenet ovat muutaman millin pituisia, litteitä, joista toinen puoli on musta. Siemenet leviävät maastoon maan yläpuolisen kasvinosan kuollessa.
Karhunlaukkaa voi syödä
Karhunlaukan lehdet voi mainiosti syödä raakana vaikka salaateissa tai keitoissa jne. Lehtien aromi on parhaimmillaan ennen kukkien ilmaantumista. Lehtien valkosipuliaromi vahvistuu jos lehtiä murskaa. Myös kukat ovat syötäviä sellaisenaan.
Karhunlaukan sipulia käytetään reumaongelmiin ja korkeaan kolestroliin auttavissa tropeissa.
Älä sekoita karhunlaukkaa kieloon
Karhunlaukan lehdet ovat hyvin samankaltaiset kuin kielon. Kielo on kuitenkin myrkyllinen, jota ei suuhun kannata laittaa. Karhunlaukan lehdet kuitenkin erottaa selkeästä valkosipulin tuoksusta.
Kielon kukintoa ei karjunlaukan kukintoon voi sekoittaa. Karhunlaukassa on terälehdelliset pienet valkoiset kukat, kun taas kielossa kellomaiset. Kukinta-ajan ulkopuolella molemmat kasvit ovat toistensa näköisiä.
