Kirjovehka, Täpläkirjovehka hoito
Nimi: Kirjovehka, Täpläkirjovehka – Dieffenbachia maculata/seguine
Heimo: Vehkakasvit
Kotimaa: Keski-Etelä-Amerikka, Brasilia
Kirjovehka on nopeakasvuinen ja näyttävän näköinen koristeellinen viherkasvi sisätiloihin. Kirjovehka tunnetaan myös nimellä Täpläkirjovehka. Kirjovehkasta on monia eri lajikkeita, jotka eroavat toisistaan mm. lehtien muodon, värin ja kuvioinnin perusteella. Kirjovehkalla on paksu ja suora ruohovartinen runko, josta kasvavat kookkaat lehdet. Lehdet ovat väritykseltään vihreät tai tummanvihreät joissa on vaaleat/kellertävät lehtisuonet, valkeita täpliä tai juovia. Eri kirjovehkan lajikkeita hoidetaan kaikkia samankaltaisesti muistaen vain että vaalealehtiset lajikkeet vaativat enemmän valoa.
Jotta kirjovehka kukkisi, vaatii se talvella 2-3 kuukauden lepoajan noin 15 °C asteisessa ja kirkkaassa paikassa. Kirjovehka muodostaa kukkiessaan vaatimattomia kallamaisia kukintoja, joissa kellertävää puikulakukintoa ympäröi vihertävä suojuslehti. Kukinto syö kukan energiaa ja voi varisuttaa lehtiä. Kukat voi leikata tyvestä pois heti huomattaessa, jolloin kirjovehka säilyy vihreänä ja lehdekkäänä.
Kirjovehka on muuten helppohoitoinen, mutta riittävästä kastelusta ja ilmankosteudesta on tärkeä huolehtia. Kirjovehka ilmoittaa herkästi laiminlyödystä hoidosta. Liian vähäinen kastelu tai kuiva ilma kellastaa lehdet tai rusehtaa niiden reunat. Kirjovehka ei myöskään siedä hyvin vetoa.
Kirjovehka poistaa tehokkaasti huoneesta haitallisia kaasuja, joten se on kaunis ja hyödyllinen kasvi kotiin. Kirjovehka kasvaa noin 50-60 cm korkeaksi.
Huom. Kirjovehkan maitiaisneste on myrkyllistä ja aiheuttaa ärsytystä iholla sekä limakalvoilla. Käytä käsineitä tai pese kädet huolellisesti kirjovehkan käsittelyn jälkeen. Sijoita lasten sekä kotieläinten ulottumattomiin.
Kirjovehkan hoito kastelusta valontarpeeseen
Kastelu Kastele runsaasti maaliskuusta syyskuuhun pitäen kasvualusta kosteana, mutta varo kastelemasta aivan läpimäräksi. Kastele talvella viileämmässä niukemmin antaen pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä. Nauttii usein sumuttelusta. Käytä sopivan vettä läpäisevää kasvualustaa, esimerkiksi multaa johon on sekoitettu hieman karkeaa hiekkaa. |
|
Lannoitus Lannoita kasvukaudella maaliskuusta syyskuuhun kerran viikossa tai kahdessa. Talvella ravinnetta maksimissaan kerran kuukaudessa, mutta ei välttämätöntä. |
|
Valon tarve ja lämpötila Nauttii kirkkaasta valosta, mutta selviää vähässäkin valossa. Vaalealehtiset vehkat tarvitsevat valoa tummalehtisiä enemmän. Vähäisessä valossa lehtien värit ja kuvioinnit haalenevat. Älä sijoita kuitenkaan suoraan auringonpaisteeseen. Viihtyy parhaiten 16-25 °C asteessa, alin lämpötila 15°C astetta. |
|
Kukinta Kirjovehka saattaa kukkia jos saa 2-3 kuukauden lepotauon viileässä noin 15°C asteessa ja kirkkaassa paikassa. |
|
Lisääminen Lisätään varsi- tai latvapistokkaista tai sivuversoista keväällä. |
|
Vinkkejä Istuta uudestaan keväällä. Kirjovehka on nopeakasvuinen, joten istuta tarvittaessa isompaan ruukkuun. Leikkaa samalla kasvia tuuheamman kasvuston aikaansaamiseksi ja pituuden hillitsemiseksi. Leikattu latva voidaan laittaa multaan juurtumaan uuden kasvin aluksi. Tarvittaessa kirjovehkan runkoa voi tukea kepein, mikäli kasvaa paljon pituutta ja alkaa taipumaan. |
Krysanteemi hoitovinkit lukijoiltamme
”Sitkee sissi, ei kuole millään. Jopa maljakkoon veteen juurtumaan ”koemielessä unohdettu” pistokas on alkanut työntää kukkaa.
Jossain vaiheessa, kun kasvavat tarpeeksi kauan (purkissa), lehdet tippuvat ja tyhjä varsi pitenee, mutta leikkaamisen jälkeen rangasta pätkityt palat ohi mennen purkin juureen multaan tuikattuna tunkevat aina vaan uutta elämää. Ja siitähän syntyy tietenkin hyvin monivartinen tuuhea elokas.
Välillä vähän hankalaa jos ei halua asua vehkaviidakossa. Mutta kun ei luopuakaan tahdo; emo emolta saatu.
Ovat olleet valossa, varjossa, vedossa ja viileässä. Suihkuteltu laiskasti. Pikkuötököitä ilmassa lentelee, lienevätkö mullasta. On kokeiltu niin kevytsoraa kuin koristekiviäkin. Lehdissä ei laiska silmä ole mitään ötöjä havainnut.
Siis suosittelen kaikille ei niin viherpeukaloille, joiden kukkia kukaan ei vahingossakaan syö. Sormia kyllä alkaa kutittaa aina kun niitä käsittelee, joten hanskat tai kunnon pesu käsittelyn jälkeen on suositeltavaa.”
– tumppipeukalo
”Kastele runsaasti,mutta ainoastaan jokatoinen viikko :)”
– mari
Kuva: mari