Kliivia, Isopunasarja hoito

Kliivia, isopunasarja hoito

Nimi: Kliivia, Isopunasarja – Clivia miniata
Heimo: Narsissikasvit
Kotimaa: Etelä-Afrikka

Kliivia eli isopunasarja (tai punasarja) on kaunis koristekasvi. Kliivialla on pitkät tummanvihreät ja paksut lehdet, jotka kasvavat tiheästi juurakon keskeltä. Lehdet kasvavat kahteen vastakkaiseen suuntaan, nuorilla melko särmästi, mutta kasvin vanhetessa lehdet alkavat asettumaan enemmän viuhkamaisesti. Lajikkeesta riippuen lehdet voivat olla kapeat, pitkät ja teräväkärkiset tai hieman lyhyemmät, leveämmät ja pyöreäkärkiset. Kliivia kasvaa noin 50-70 cm korkeaksi. Kliivian lehden ja kukkavarren maitiaisneste sekä juuret ovat myrkyllisiä.

Kliivia voi olla haasteellinen kukitettava

Kliivia kukkii lopputalvella tai aikaisin keväällä. Kliivia voi herkästi kuitenkin olla kukkimatta varsinkin mikäli kyse on nuoresta kasvista tai hoitoa on laiminlyöty. Kliivia voi pitää välivuoden kukinnassa vaikka kuinka tuntuukin että kasvia on kohdellut hyvin. Pelkkä uudelleenistutus voi olla riittävä tekijä kukinnan jäämiselle väliin. Kliivia kukkii yleensä varmemmin kun juuripaakku on riittävän tiivis ja täyttää koko ruukun.

Kukinnan alkaessa kliivia kasvattaa tukevan ja korkean kukkavarren, jonka päähän kehittyy näyttävän kaunis pallomainen kukkarypäs. Nuori kliivia kasvattaa yleensä vain yhden kukkavarren, mutta vanhemmat kasvit voivat kasvattaa useampiakin. Yhdessä kukinnossa voi olla 10-15 kukkaa. Kukat ovat kellomaiset ja väriltään oranssit, keltaiset, punaiset tai kaksiväriset. Kukkien keskeltä kurkistaa keltaiset heteet.

Kliivia nauttii vakiintuneista kasvuoloista

Kliivia on hyvin herkkä liikuttelulle. Mielenkiintoista on että kliivia reagoi jo ruukun kääntämisestä mikäli aurinko alkaa paistamaan eri suunnasta kuin mihin kasvi on tottunut. Tämän vuoksi kliivia kannattaa sijoittaa heti alusta alkaen lopulliselle sijoituspaikalleen, missä viettää koko elinkaarensa. Mikäli kasvia tarvitsee siirtää edes väliaikaisesti, kannattaa merkitä miten päin ruukku ikkunaan tai valonlähdettä kohti oli. Kliivia viihtyy parhaiten vakiintuneissa oloissa ja paikassa jossa se saa olla rauhassa. Kesällä kliivian voi viedä ulos sopivan suojaisaan paikkaan ja tuoda sisälle juuri ennen yöpakkasia.

Kliivian hoito

Kasvienhoito - Kastelu Kastelu
Kastellaan kasvukaudella keväällä ja kesällä säännöllisesti antaen kasvualusta kuivahtaa vain hieman kastelujen välillä. Voidaan kastella myös upottamalla ruukku veteen hetkeksi tai viemällä suihkun alle. Varo kuitenkin liikaa kastelemasta tai jättämästä vettä seisomaan koska juuripaakku mätänee helposti. Jos siirrät ruukkua kastellaksesi kliivian, vie kasvi kastelun jälkeen aina samaan paikkaan ja sama puoli aurinkoon päin. Talvella lokakuusta tammikuuhun kastellaan huomattavasti niukemmin, pitäen lähes kuivana, varsinkin jos kasvi viileämmässä paikassa. Aloita säännöllinen kastelu uudestaan kun kukannuput tulevat esiin.
Kasvienhoito - Ravinteet Lannoitus
Kun kliivia on aloittanut kasvamisen talvilevon jälkeen maaliskuussa, aloita ravinteiden antaminen. Anna ravinteita kerran viikossa tai kahdessa aina elokuuhun saakka. Älä lannoita talvella.
Kasvienhoito - Valontarve Valon tarve ja lämpötila
Viihtyy sopivan kirkkaassa valossa ympäri vuoden ja pärjää melko varjoisassakin, mutta ei tällöin välttämättä kuki. Älä sijoita suoraan keskipäivän paahteeseen. Kesällä paras lämpötila 17-20°C astetta, talvella levon aikana 10-15°C astetta.
Kasvienhoito - Kukinta Kukinta
Kukkii joka vuosi kunhan saa alkutalvesta muutaman kuukauden lepokauden, jolloin kasvia pidetään valoisassa ja viileässä, noin 7-12 °C asteessa. Talvella kastellaan erittäin niukasti pitäen kasvi lähes kuivana.
Kasvienhoito - Talvehtiminen Talvehtiminen
Talvilepoa lokakuusta tammikuuhun valoisassa ja viileässä noin 7-12 °C asteessa. Kastellaan niukasti eikä lannoiteta.
Kasvienhoito - lisääminen Lisääminen
Iäkkäämmän kliivian voi jakaa mullanvaihdon yhteydessä sivutaimista, niin että jokaisella istutettavalla on omat juuret ja vähintään neljä lehteä. Käsittele kasvia erittäin varovasti sillä juurakko on todella herkkä. Mikäli juurakko on tiivis, voi sivutaimien irrottaminen vahingoittaa koko kasvia. Lisätään myös siemenistä keväällä.
Kasvienhoitovinkit Vinkkejä
Kliivia viihtyy ahtaassa ruukussa ja ruukku kannattaa vaihtaa varsinkin vanhemmalla kasvilla isompaan vasta kun juuret ovat reilusti tunkeutumassa ylös astiasta. Nuoren kliivian voi istuttaa uudelleen joka kevät, iäkkäämmille kasveille riittää pintamullan vaihto. Istuta kliivia aina mahdollisimman hyvin salaojitettuun ruukkuun.

Kliivia hoitovinkit lukijoiltamme

”Muinoin perin minäkin komean kliivian äidiltäni. Se kukki hyvin varjoisassakin, kunnes juuret tunkivat ulos pohjarei’istä ja koittaessani sitä vaihtaa isompaan ruukkuun se tykkäsi kyttyrää, otti ja kuoli. Nykyisen kliiviani olen saanut noin kahdeksan vuotta sitten. Evästyksenä kuulin, ettei ole vissiin kukkinut koskaan. Ajattelin vian olevan siinä, että sen kasvupaikka oli ollut uima-allashuone (kloorihöyryt). Mutta eipä ole kukkinut nytkään koko tämän 8 vuoden aikana. Olosuhteet ovat olleet viimeiset 6 vuotta jotakuinkin samat kuin edellisellä kliiviallani. Noita kasvatuskertomuksia lukiessani tuli mieleen, että jospa tärkeintä onkin hoitaa sitä aina samalla tavalla kuin mihin se on tottunut. Eli jos on tottunut kääntelyihin, siirtoihin yms jo pienestä pitäen, niin ei haittaa. Mutta jos on ollut vuosia ensin samassa paikassa satunnaisessa kastelulla ja sitten tuleekin muutama muuttokin alle kahden vuoden sisällä ja siirtoja kesäksi ulos varjon puolelle, talveksi eteläikkunalle ja lisäksi nuo kääntelyt… Sanotaanhan, ettei ”vanha koira istumaan opi”. Kliiviallani on kyllä ollut kaunis viherkasvina. Silti olin ajatellut jättää sen nyt jäätymään ulos ja heittää kompostiin. Vaan Tulin uusiin aatoksiin ja raahasin sen juuri sisään ensimmäisen kovemman pakkasyön jälkeen. Kyllä se niin nätti on viherkasvina, vaikka kookas onkin.”
– Viher- vaan ei kukkapeukalo
Hei! Kliivia on kyllä todella hieno viherkasvinakin, joten pois ei kannata heittää :) Teoriasi kliivian hoitamisesta aina samalla tavalla kuin mihin se on tottunut, on mielenkiintoinen. Onkohan muut kliivian ystävät tällaista yhteyttä huomanneet? Mielellämme kuulemme myös, miten muut ovat innostaneet kliiviansa kukkimaan.

”Äitini kuoltua 2013 otin kotoani kukkamuistoksi todella vanhan kliivian, jota äitini on jakanut ja antanut eteenpäin. Kliiviani on kukkinut vuosittain ja on juuri alkamassa taas kukkimaan. Helmikuussa jaoin sen hääviemisiksi tyttärelle. Pojalle olen jo aiemmin antanut omansa, terveisinä mummolasta aikojen takaa. Kliiviani ei ole kärsinyt jakamisesta, mutta ehkä se onkin sisäistänyt roolinsa tässä sukupolvien ketjussa. Kliiviani on kesät aurinkoisella paikalla. Talven leppoaikana en ole siirtänyt sitä viileämpään paikkaan, olen myös huono ravinteiden antaja, mutta ilmeisesti kliiviani on vähään tyytyväinen yksilö. Upea kukka!”
– Erja
Hei Erja! Kiva kuulla että äitisi kukkamuisto jatkaa hyvän mielen ja kauneutensa jakamista useammassakin kodissa :) – Aurinkoista kevättä toivottaa OmaKoti.

”Minun Kliivia neitoni kukkii läpi vuoden, enkä ole huomannut sen kärsivän paikan vaihdostakaan. Kastellut olen aika säännöllisesti, varsinkin kun hän kukkii. Lannoittanut olen oikeastaan vain kananmunien keitin vedellä ja ehkä kerran vuodessa puutarhakukkien lannoitteella jos sitäkään. Olen käännellyt neitoa, eikä se ole loukkaantunut. En ole vienyt ulos, vaan antanut olla sen sisällä ja kastellut läpi vuoden. Toki olen antanut sen mullan välillä kuivahtaa, eli periaatteella olen kastellut kun olen muistanut. ehkä noin kerran viikossa.

Kliiviani kukkii todella runsaasti ja useita kertoja vuodessa, läpi vuoden. Kun kukat kuihtuvat, en ole leikannut kukkavarsia, vaan olen antanut kukkien tilalle muodostua pallukoita, joihin osaan niistä alkaa kasvaa uusia kliivia laposia, jotka olen sitten istuttanut emokasvin viereen tai jakanut ystävilleni. Mutta olen huomannut että viihtyvät paremmin emokasvin juurella kuin yksinäisinä eri purkeissa. Vihreistä pallukoista kehittyy n. 1-2 kk. sisällä uusi Kliivia, joka työntyy itsestään vihreästä pallukasta ulos kun on siirtovalmis. Kliiviani on kukkinut näin nuoresta pitäen ja nyt jo n. 5 vuotiaani kukkii edelleen samalla tavalla.”
– Päivi Huotari
Upea hoitovinkki. Näillä neuvoilla varmasti useammankin kodin Kliivia -neidot jakavat hyvää mieltä ja kukkaloistoaan vuosi toisensa jälkeen :) Kiitoksia Päivi!
– Terveisin OmaKoti.

Kuva: Sirkka Pietikäinen

”Talvella viileässä pohjosen puolella, kesät ulkona ei ole kärsinyt siirosta. Kukkalla tosin ikää noin kaksikymmentäviisi vuotta.”
– Sirkka Pietikäinen
Komean ikäinen Kliivia sinulla ja varmasti vielä iloa vuosiksi eteenpäin :)
– Syysterveisin OmaKoti.

”Isolla etelän ikkunalla ympäri vuoden. Talvella harvakseen vettä, keväällä lannoitetta ja kunnolla vettä. Jako noin joka toinen kesä. Puukolla juuripaakku osiin. Pennut ja emo uusiin multiin ja noin kuukaudeksi terassille nauttimaan kesästä. Näillä opeilla menty kohta 30 vuotta joka vuosi kukkien ainakin kerran vuodessa. Pentuja jaettu ystävien iloksi kukkivina ja pentuina. On käännelty aurinkoon päinkin ettei kasva toispuoleiseksi eikä ole siitäkään loukkaantunut. Samoin käytetty suihkussa muutamia kertoja vuodessa. Kiitollinen ja kaunis kasvi.”
– Pirjo
Pitkään on Kliivia hoivassasi hyvin voinut, joten tästä vinkit myös muille kliivian ystäville :)
– Parhain terveisin OmaKoti


Oma Kliivia, Isopunasarja hoitovinkkisi!

Kerro meille miten olet saanut omat kukkasi kukoistamaan ja voit olla pelastamassa lukemattomia kukkia kuihtumisen kohtalolta. Lähetä meille kuva kukastasi, niin laitamme sen näytille muidenkin iloksi :)

Katsastamme jokaisen viestin spammien varalle, joten se voi ilmestyä sivuille pienellä viiveellä.