Paras kasteluvesi kukille ja kasveille

Useimmat kasvit suosivat vähäkalkkista, pehmeää vettä

Paras kasteluvesi on puhdasta, haaleaa/lämmintä, hapekasta ja sopivan ravinteikasta. Suomessa kraavanesi on laadukasta ja lähes aina täysin sopivaa vaativienkin kasvien kasteluun. Kasvien kasteluun sopii erinomaisesti myös sadevesi sekä puhtaasta lumesta sulatettu vesi.

Kraanavettä kannattaa hetken aikaa seisottaa kraanasta ottamisen jälkeen. Tällöin vesi hapettuu, klooria haihtuu ja veden lämpötila tasaantuu.

Ulkokasvien kastelemiseen sopii myös mainiosti järvivesi. Jos järvivedessä on levää tai muita epäpuhtauksia tai se tuoksuu epämiellyttävälle, kannattaa kasteluun käyttää muuta vettä.

Pehmeä vai kova vesi, kumpi sopii paremmin kasteluvedeksi?

Veden kovuudella ilmaistaan vedessä olevien kalsium- ja magnesiumisuolojen määrää. Mitä enemmän suoloja vedessä on, sitä kovemmaksi se luokitellaan. Kasvien kasteluun sopii useimmiten paremmin pehmeä ja vähäkalkkinen vesi kuin kova vesi.

Suomessa noin 95% juoma/käyttövedestä on pehmeää. Se on matalakalkkipitoista ja sopivan hapanta pH-arvoltaan vaativimmillekin kasveille. Lohja ja Kokkola on mainittu paikkakuntina, joissa vesi olisi keskivertoa kovempaa.

Mistä tiedän onko vesijohtovesi pehmeää vai kovaa?

Paras keino selvittää oman paikkakuntasi veden kovuus on soittaa vesilaitokseen. Useimmat vesilaitokset ilmoittavat veden kovuuden myös kotisivuillaan.

Merkkejä kovasta, eli kalkkipitoisesta vedestä on mm. se että astioihin ja astianpesukoneeseen sekä kylpyhuoneen laatoille kertyy valkoista saostumaa.

Helppo kotitesti vedenkovuuden selvittämiseen:
Keitä kattilassa sopivan runsas määrä vettä niin kauan että se haihtuu. Jos pohjalle jää kalkkikerros, on vesi runsaskalkkipitoista, eli kovaa.

Voiko veden kovuuteen itse vaikuttaa? Myyttejä ja faktoja…

Veden kalkkipitoisuuteen, eli kovuuteen on vaikeahko itse vaikuttaa. Muutamia keinoja on, mutta mikäli tarve ei ole välttämätön, on helpompi tyytyä kraana- tai sadeveteen.

Veden seisottaminen
Veden seisottamonen poistaa klooria, mutta ei kalkkia tai muita suoloja. Veden hetkellisestä seisottamisesta kraanasta valuttamisen jälkeen on kuitenkin muita kasville hyödyllisiä etuja.

Veden suodattaminen
Koska kalkki on veteen liuenneena, on sen suodattaminen hieman haastellisempaa. Perinteinen aktiivihiilisuodatin poistaa vedestä klooria ja orgaanisia epäpuhtauksia, mutta ei kalkkia. Ioninvaihdin sen sijaan on toimiva ratkaisu kalkin sekä metallien poistoon ja siksi pehmentää vettä.

Veden keittäminen
Mineraalit eivät häviä vettä höyrystämällä, joten keittämällä ei vettä pysty pehmentämään. Keittäessä kuitenkin kalkki vajoaa keittoastian pohjalle, joten voit kokeilla seuraavaa: Ota korkea keittoastia/kattila, keitä vettä n. 5min ja anna jäähtyä itsekseen. Kaada tämän jälkeen vesi varovaisesti toiseen astiaan jättäen keittokattilan pohjalle 5-10cm vettä.

Veden tislaaminen
Veden tislaaminen kyllä pehmentää vettä poistamalla siitä tehokkaasti suoloja, mutta samalla se puhdistaa vettä liikaa hävittämällä vedestä kasville tärkeitä ravinteita.

Turpeen läpi tai turpeessa suodattaminen
Veden pehmentäminen voi onnistua suodattamalla sitä turpeen läpi, mutta tällöin veden pH-arvo voi tipahtaa rajusti, joten veden pH-arvo tulisi aina mitata ennen kasveille antamista. Suurin osa kasveista nauttii noin 5.5 – 7.0 pH vedestä.

Kalkiton vesi?

Usein lukee, että kasveja tulisi kastella vähäkalkkisella tai kalkittomalla vedellä. Aina kun vesi suodattuu pohjaveteen maakerroksen läpi, liukenee siihen kalkkia ja muita suoloja. Suomen maaperä kuitenkin on suurimmilta osin hapanta ja sisältää vain vähän suoloja, joten kraanavettä voi melko turvallisesti käyttää sellaisenaan myös kalkittoman veden kasveille. Kannattaa kuitenkin tarkistaa veden laatu paikalliselta vesilaitokselta.

Veden kovuudesta ja sen mittaamisesta

Veden kovuutta kuvataan merkinnällä °dH (kovuusaste) tai mmol/l (millimoolia per litra).
Oheista taulukosta näkee tarkemmin veden kovuuden suhteessa kovuusasteeseen.

Kovuus mmol/l °dH
Erittäin pehmeää 0 – 0,55 0 – 3
Pehmeää 0,55 – 1,10 3 – 6
Keskikovaa 1,10 – 1,60 6 – 9
Kovahkoa 1,60 – 2,15 9 – 12
Kovaa 2,15 – 3,20 12 – 18
Erittäin kovaa 3,20+ 18+

Taulukon lähde: Wikipedia

Kasteluvesivinkit lukijoiltamme

” Käytän viherkasvien kasteluun kuivausrummun ja ilmalämpöpumpun lauhdevesiä. Kasvit kukoistavat. Mikä on tällaisen veden taika? ”
– Kukkajukka

Hei Kukkajukka! Kiitoksia vinkistäsi ja hienoa, että olet löytänyt lauhdevesille hyötykäyttöä. Vaikea sanoa mikä taika tuossa on, mutta luulisi olevan ainakin hyvin hapettunutta vettä, jonka joukossa varmaan muutakin matkan varrella tarttunutta, minkä kasvi voi käyttää ravinnokseen. :)
– Terkuin OmaKoti.fi
Piditkö kukkienhoito-ohjeistamme? Anna tähtiä, kiitos :)
[15 arvostelua | Keskiarvo: 4.3]

Omat kukkienhoitovinkkisi?

Kerro meille miten olet saanut omat kukkasi kukoistamaan ja voit olla pelastamassa lukemattomia kukkia kuihtumisen kohtalolta. Lähetä meille kuva kukastasi, niin laitamme sen näytille muidenkin iloksi :)

Katsastamme jokaisen viestin spammien varalle, joten se voi ilmestyä sivuille pienellä viiveellä.

Click or drag a file to this area to upload.

Uusimmat kukkienhoito-ohjeemme

Saatat olla kiinnostunut myös näistä :)