Peikonlehti hoito

Nimi: Peikonlehti, Jättipeikonlehti – Monstera deliciosa
Heimo: Vehkakasvit
Kotimaa: Meksiko

Peikonlehti eli jättipeikonlehti on näyttävä ja kookas vihersisustuskasvi. Peikonlehti voi kasvaa sisätiloissakin valtavaksi ja sitä kannattaa tukea tukikepeillä tai asettamalla esimerkiksi seinää vasten. Peikonlehden lehdet ovat aluksi herttamaiset, mutta vanhetessaan ne liuskottuvat sekä reikiintyvät tunnusomaiseen muotoonsa ja kasvavat jopa yli 50-60 cm leveiksi. Liuskoittumisen tarkoitus on suojata lehdet voimakasta tuulta vastaan etteivät ne vahingoitu. Lehtien pinta on nahkea, mikä vähentää veden haihtumista lehden pinnan kautta. Peikonlehti itsessään voi kasvaa jopa puolentoista metrin korkeuteen.

Peikonlehti on yksi tunnetuimmista ja suosituimmista huonekasveista Suomessa.

Peikonlehden ilmajuuri: Peikonlehden ikääntyessä alkaa sen varresta kasvamaan pitkiä ruskeita puumaisia versoja, jotka ovat ilmajuuria. Ilmajuuria ei kannata katkaista, koska peikonlehti kuluttaa turhaan energiaa kasvattaessaan heti uusia. Ilmajuuret kannattaa ohjata multaan, jolloin ne alkavat kasvamaan normaalien juurten tavoin. Luonnonvaraisena Meksikon trooppisilla alueilla jättipeikonlehti kasvaa liaanina kiiveten ilmajuuriensa avulla puiden runkoja pitkin aina niiden latvaan asti. Ilmajuurien seinään kiinnittyminen kannattaa kuitenkin estää vaikka sitten katkaisemalla se, ettei seinään jää jälkiä ilmajuuren kiinnittyessä.

Peikonlehden kukinta: Peikonlehti kukkii vain harvoin ja tuskin koskaan sisätiloissa. Mikäli kasvia hoidetaan oikein ja se saa riittävästi kirkasta valoa, saattaa se kukkia maissintähkän näköisellä kukinnolla jota suojaa suuri kellertävä suojuslehti. Kukasta kehittyy vuoden ajan kypsyttyään syötäväksi kelpaava hieman käpyä muistuttava hedelmä, jonka hedelmäliha pistelee suussa sen sisältävän oksalaatin vuoksi. Raa’an hedelmän on sanottu olevan myrkyllinen, joten odota maltilla sen kypsymistä. Hedelmän kypsymiseen voi mennä jopa vuosi.

Peikonlehti on suhteellisen helppo kasvi hoitaa, joten se sopii erinomaisesti suurta kasvia haluavalle aloittelevalle viherpeukalolle.

Peikonlehden kastelu, lannoitus ja valon tarve

	Kastelu Peikonlehteä kastellaan tasaisesti ympäri vuoden, mutta kesällä runsaammin. Talvella viileämmässä veden tarve laskee hieman. Nauttii korkeasta ilmankosteudesta, joten tarvittaessa sumuttele usein, mielellään jopa päivittäin. Mitä lämpimämmässä peikonlehti on, sitä useammin sitä olisi sumuteltava. Lehtien kärjet rusehtuvat liian kuivassa ilmassa ja veden puute voi aiheuttaa laikkuja lehtiin. Alhainen ilmankosteus altistaa peikonlehden vihannespunkeille, jotka voivat ilmaantua todella nopeastikin. Punkit ovat pieniä ja ovat nähtävissä suurennuslasilla. Vihannespunkkeja voi yrittää torjua suihkuttamalla kasvia laimealla (2-3 %) mäntysaippualiouksella tai tarkoitukseen kehitetyllä torjunta-aineella.
	Lannoitus ja kasvualusta Peikonlehden kasvualustamullan on hyvä olla ravinteikasta, ilmavaa ja hieman hiekkaista. Normaalissa ruukussa toimii erinomaisesti Kekkilän Kukkamulta, ja altakasteluruukuissa Viherkasvimulta. Vaatii melko paljon ravinteita ja olisikin hyvä lannoittaa viikon-kahdenviikon välein huhtikuusta syyskuuhun. Sopivia ravinteita maljaköynnökselle löytyy mm. Kekkilän kukkaravinne. Jos et halua olla jatkuvasti lisäämässä ravinteita, voit käyttää Substral Kasviravinnepuikkoja kerran kahdessa kuussa vaihdettuna. Talvikaudenkin aikana ravinteita voi muutaman kerran antaa.
	Valon tarve ja lämpötila Peikonlehti nauttii kirkkaasta valosta, jolloin lehdet voivat hyvin, mutta sietää hyvin myös puolivarjoa. Älä sijoita suoraan auringon paahteeseen. Viihtyy parhaiten 18-22 °C asteen lämpötilassa. Alin lämpötila talvella 10 °C.
	Kukinta Peikonlehti kukii erittäin harvoin ja vain mikäli kasvuolosuhteet ovat suotuisat. Kukkiessaan muodostaa suuren suojuslehden sisään tähkämäisen kellertävän kukinnon. Kukinnosta muodostuu myöhemmin hieman kuusenkäpyä muistuttava hedelmä, joka on syötävä täysin kypsänä.
	Talvehtiminen Peikonlehti talvehtii mielellään viileässä, noin 18 °C asteen lämpötilassa ja valoisassa paikassa. Talvella riittää yleensä kertakastelu viikkoon.
	Lisääminen Peikonlehden lisääminen onnistuu latvaversosta, jossa muutamia ilmajuuria. Istuta kosteaan multaan niin että ilmajuuri jää mullan alle, jolloin se muuttuu tavalliseksi juureksi. Iäkkäämpiä kasveja voidaan lisätä myös sivuversoista, jotka voidaan irroittaa ja istuttaa omiin ruukkuihinsa.
	Vinkkejä Pyyhi lehtiä silloin tällöin kostealla liinalla. Tarvittaessa leikkaa versoja kasvun hillitsemiseksi. Istuta nuoret kasvit uudelleen joka kevät. Iäkkäämmät peikonlehdet ovat tyytyväisiä pintamullan vaihtamiseen.

Peikonlehden hoitovinkit lukijoiltamme

” Peikonlehteni on vanha, monesti lisätty, jaettu ja sillä on tarina. 1980- luvun alkupuolella erään kunnan tiloissa tuli remontti. Upeaa, kookasta, viherkasvia ei haluttu heittää pois. Miehet jollain keinolla saivat kasvin ehjänä autoon, kuljettivat n.13 km päähän Äitini hoiviin vanhalle kansakoululle. Mikäs siellä hajavalossa korkeassa tilassa oli kasvin olla! Sisareni on pitänyt sademetsän asukkaan tallessa ja ”varmuuskopioita” on monella. Pohjois- itä- ikkunoiden hajavalossa voi hyvin. Altakasteluruukku, kuivahtaminen kasteluitten välillä. Talvella lämmityskauden aikana lehdille suihkutus tai ihan kostealla liinalla pyyhintä (viileällä ikkunalla kyllä minulla on), merileväliuoksella kastelu talvisin. Kesällä olen lannoittanut milloin milläkin veteenliukeavalla kasvilannoitteella… Jopa kesäkukka- sellaisella! ”
– Mammamäki

” Mulla on silmäteränä tässä 4 vuotta vanha peikko. Muutettiin ja se alko kuivattamaan ja kellastamaan lehtiä, eikä uudesta kasvusta tietoakaan. Heti kun laittoi isoon ruukkuun, niin alko näyttämään omalta itseltään taas. Yksi harvoja kasveja mitkä mulla ollut näin kauan. ”
– Röllipeikko

” Ränsistyneen kukan voi leikata jättäen siihen muutaman varrenpätkän, jossa lehtiä. Peikonlehti versoo uudestaan pian. ”
– Päivi Bifeldt

” Rakas, vuosia vanha peikonlehteni koko kovia muuton aikana ja katkesi. Otin varrenpalaset ja laitoin suoraan multaan. Annoin vettä ja hieman ravinteita ja nyt on alkanut virkoamaan ja kasvattamaan uusia lehtiä. Tuntuu siltä, että tästä se lähtee kukoistukseensa :) ”
– Onnellinen muori