Vuorenkilpi hoito ja terveys
Nimi: Vuorenkilpi, Bergenia
Heimo: Rikkokasvit
Kotoisin: Itä-Aasia
Vuorenkilpi on monipuolisena rohdoskasvina tunnettu monivuotinen perenna, joka viihtyy luonnonvaraisena kivikoissa. Vuorenkilpi on kestävä ja todella vaatimaton selviten kaikenlaisissa oloissa. Vuorenkilven lajikkeita, herttavuorenkilpeä (Bergenia cordifolia) ja soikkovuorenkilpeä (Bergenia crassifolia) kasvatetaan Suomessa myös koristekasveina.
Vuorenkilvellä on suuret pyöreähköt tummanvihreät lehdet. Kukkiessaan kasvattaa lehtien keskeltä pitkän punertavan kukkavarren, jonka päähän muodostuu ryppäinä pieniä torvimaisia, väriltään valkoisesta vaaleanpunaisen ja punaisen sävyihin taittuvia kukkia.
Vuorenkilpi sopii hyvin helppohoitoiseksi ja karujen olojen pihakasviksi. Vaikka kasvi itsessään on melko vaatimaton, sopii se erinomaisesti tilanteisiin, jossa kukkienhoitoon ei voi panostaa, tai paikkoihin, joihin on vaikea muuten saada muita kasveja kasvamaan. Kesällä kasvi ei välttämättä pääse parhaaseen loistoonsa, mutta syksyllä, muiden kasvien lakastuessa, vuorenkilpi jatkaa värien tarjoamista. Hyvin sijoittamalla, tämä kasvi pitkittää puutarhan näyttävyyttä. Varsinkin lumenttomana talvena vuorenkilpi on omiaan tunnelman luomiseen.
Vuorenkilven voi istuttaa myös isoon ruukkuun, 30cm tai yli. Vuorenkilpi tarvitsee melkoisesti tilaa, joten ruukussa kasvatettaessa jakaminen voi tulla tarpeen muutaman vuoden välein.
Vuorenkilpi tee, eli Siperiantee (Mongolian tee) vuorenkilven lehdistä
Vuorenkilpeä käytetään aasialaisessa lääketieteessä monipuolisesti. Vuorenkilven maanalaiset varret sisältävät tulehduksia estäviä parkkiaineita. Kasvin iäkkäämmistä lehdistä tehty siperiantee (Mongolian tee) parantaa elimistön suorituskykyä. Nuoremmat lehdet taas sisältävät ihoa hellivää arbutiinia.
Vuorenkilvellä kerrotaan olevan mm. seuraavia terveyttä edistäviä ominaisuuksia:
- alentaa verenpainetta
- hillitsee tulehduksia
- parantaa hapenottokykyä
- piristää
- tehostaa rasvan palamista
- poistaa nestettä kehosta
- ehkäisee syövän syntyä
- kasvattaa immuniteettia
Vuorenkilven käyttöä tulisi välttää mikäli matala verenpaine. OmaKodin väestä ei löytynyt ketään, joka olisi vuorenkilpeä rohtona käyttänyt. Kehotamme aina varovaisuuteen, kun alat käyttämään ennestään kehollesi tuntematonta voimakasta rohdosta. Kokeilu kannattaa aloittaa pikkuhiljaa ja kuunnella omaa kroppaa.
MTT:ssä Mikkelissä on todettu vuorenkilven huomattavasti kasvattavan suorituskykyä hiirissä. Kontrolliryhmälle annettiin pelkkää vettä ja hiiret jaksoivat uida 500 sekuntia. Vuorenkilpiuutetta saaneet hiiret uivat yli kaksi kertaa pitempään.
Vuorenkilven lehdistä saa tehtyä siperianteetä, jota Venäjällä kutsutaan Mongolian teeksi. Siperiantee tehdään vuoden vanhoista, talven yli fermentoituneista tummuneista lehdistä. Nuoret vihreät lehdet sisältävät liian paljon arbutiinia, että niitä voisi turvallisesti nauttia. Tummat lehdet voivat näyttää hieman luotaantyöntäviltä käpristyneiltä könteiltä jotka löytyvät kasvin alaosista vihreämpien lehtien alta.
Aloita teen tekeminen puhdistamalla lehdet. Tämän jälkeen voit kuivata ne esimerkiksi kasvikuivurilla tai kevyellä lämmöllä uunissa. Myös huonelämmössä kuivuminenkin usein riittää. Jauha kuiva lehtiaines sekoittimella tai murskaamalla pieneksi muilla tavoin. Jauhetta/mursketta voit käyttää normaalin teen tavoin. Lisäämällä hunajaa, saadaan teestä suuhun istuvampi.
Onko Sinulla kokemusta vuorenkilpi teestä? Mitä olet huomannut, ja oletko käyttänyt sitä johonkin tiettyyn vaivaan? Kuulisimme tästä mieluusti. Voit lähettää omia kokemuksiasi alhaalla olevalla kukkien hoito -vinkki lomakkeella.
Bertalan Galambosi, MTT:n entinen yliagronomi ylistää vuorenkilven suorituskykyä kasvattavaa ominaisuutta
Lähde: Keskisuomalainen : Ihmejuomaa joka pihasta
Siperianteen Suomessa teki tunnetuksi MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) entinen yliagronomi Bertalan Galambosi, joka yllättyi vuorenkilven energiaa tuomista ominaisuuksista.
Galambosin vuorenkilpiuutteen valmistusohje menee seuraavasti:
3 dl vettä
2 rkl kuivattua ja murskattua vuorenkilpeä
Keitä kiehuvaksi 3 dl vettä ja lisää murskattu vuorenkilpi. Keitä 10 minuuttia. Anna teen seisoa puoli vuorokautta, jonka jälkeen siivilöi neste.
Käyttö: 2-3 teelusikallista uutetta sekoitetaan 1 dl vettä.
Galambosi korostaa seuraamaan kropan toimintaa, sillä uute on todella voimakas energiastimulantti, jonka lisäksi laskee tehokkaasti verenpainetta. Liiallinen käyttö voi aiheuttaa matalaa verenpainetta (huimausta), liikaa energisyyttä ja huonovointisuutta.
Galambosi itse käyttää vuorenkilven sijasta, nimenomaan energiatasoja kasvattamaan kotimaista ruusunjuurta, jota on saatavilla luontaistuotekaupoista.
Vuorikilven lehtien fermentointi itse
Mikäli ajan kanssa kasvissa olevia, valmiiksi fermentoituneita lehtiä ei ole tarjolla tai haluat fermentoida, eli hiostaa lehdet itse, onnistuu sekin.
- Kerää lehtiä ennen kasvin kukkimista ja suositeltavasti kuivalla kelillä. Pese lehdet ja puhdista ne huolellisesti.
- Kuivaa lehdet esimerkiksi salaattilinkoa käyttäen. Levitä lehdet tasaisesti alustalle ja anna ”nahistua” muutama tunti.
- Riko lehtien rakenne reilusti puristelemalla käsissä hieromalla lehtiä toisiinsa. Ehjät lehdet eivät fermentoidu.
- Laita lehdet sopivan ilmavasti lasipurkkiin jättäen kantta hieman auki, sillä fermentointi vaatii happea.
- Laita purkki tasaiseen, noin 40-50 °C asteeseen esimerkiksi uuniin, saunaan tai lämpimään auringonvaloon.
- Lehtien värin muututtua täysin ruskeiksi, on fermentointi onnistunut.
- Lehdet voidaan kuivaa esimerkiksi kasvikuivurilla tai miedolla lämmöllä uunissa ja sitten jauhaa/murentaa.
Vuorenkilven hoito
Vuorenkilven kastelu
Monipuolinen ja kestävä kastelun suhteen, mutta ei nauti seisovasta vedestä, joka voi aiheuttaa juurimätää. |
|
Vuorenkilven lannoitus ja kasvualusta
Vuorenkilpi viihtyy parhaiten tuoreessa ja ilmavassa kasvualustassa. Selviää kuitenkin karummassakin ympäristössä, mutta jää tällöin kitukasvuiseksi. Ruukkuun istutettaessa kehrää saadessaan mm. Kekkilän Erikoismultaa perennoille ja ruusuille. Lannoitukseen sopii mainiosti Kekkilän Kevätlannoite. Puutarhassa lisäravinteita ei yleensä tarvita. |
|
Vuorenkilven valon tarve
Vuorenkilpi selviää kaikenlaisissa valo-olosuhteissa varjosta puolivarjoon ja aurinkoon. Suora, jatkuva auringonpaahde voi kuitenkin olla rankka kasvupaikka, vaikka siinäkin todennäköisesti viihtyy mainiosti. |
|
Vuorenkilven kukinta
Vuorenkilpi kukkii aikaisin, toukokuussa – kesäkuussa. Kukat kasvavat pitkän kukkavarren (noin 30-40cm) päähän rykelminä. Kukat ovat pieniä, torvimaisia, jotka väriltään valkoisesta vaaleanpunaiseen ja punaiseen. Kukat kestävät muutaman viikon ajan. Kukkineet kukkavarret voi leikata pois siistimmän ilmeen saamiseksi. |
|
Vuorenkilven talvehtiminen
Vuorenkilpi on upea kasvi talvellakin. Lehdet eivät lakastu, vaan ne säilyvät värillisinä ympäri vuoden. Jotkin lehdet pysyvät vihreinä, tai voivat syksyn myöt punertua kokonaan, tai vain reunoista. Pakkanen voi vaurioittaa lehtiä, mutta tämä ei ole ongelma seuraavan kevään kasvustoa ajatellen. Älä leikkaa talvea vasten hyvää kasvustoa, sillä vuorenkilpi hyötyy näistä kylmässä selviytyäkseen. Jos kasvusto on nuori, voi sen suojata talveksi tarkoitukseen sopivalla peitteellä. |
|
Vuorenkilven lisääminen juuripistokkaasta, juurakosta tai siemenestä Vuorenkilpi lisääntyy juuripistokkaista tai juurakkoa jakamalla. Vuorenkilven jakaminen juuripaakusta kannattaa tehdä keväällä kukinnan jälkeen, tai myöhemmin syksyllä. Kaiva juuripaakku ylös ja poista ylimääräinen multa. Jaa juurakko useampaan osaan, joissa kaikissa vähintään yksi, mielellään useampi lehti. Istuta vuorenkilpi noin 30cm etäisyydelle toisistaan riittävän kasvutilan varmistamiseksi. Kastele.Vuorenkilpeä voi lisätä myös siemenistä. Siemenestä kasvattaminen on hieman hidasta, mutta kannattaa mikäli haluaa kattaa kerralla hieman suuremman alueen. Istuta siemen kylvö- tai taimimultaan ja paina siemenet vain kevyesti kasvualustaan. Älä peitä siemeniä, sillä ne tarvitsevat valoa itääkseen. Sijoita valoisaan ja lämpimään, noin 20-25 °C asteeseen. Pidä kasvualusta kosteana. Siemenet itävät 3-6 viikossa. Voit istuttaa taimet ulos keväällä, kun yöpakkasriskiä ei enää ole. |
|
Tuholaiset ja taudit Vuorenkilpeä voi häiritä etanat, jotka syövät lehtiä. Kokeile poistaa kaikki mätänevät lehdet, jotka yleensä oleskelevat nuorempien lehtien alla.Vuorenkilpeen voi pesiytyä sieni, joka näkyy kasvavina ruskeina läiskinä lehdissä. Poista saastuneet lehdet, sekä voit hieman harventaa muitakin lehtiä ilmankierron parantamiseksi. Jos kastelet vuorenkilpeä, kastele aamuisin ja suoraan juurille, niin ettei lehdet kastu.Juurimätä on yksi vuorenkilven mahdollisista ongelmista. Tällöin lehdet voivat käpristyä ja kasvi voi huonosti. Kaiva tällöin kasvi ylös maasta. Voit jakaa kasvin terveitä osia omiksi kasveikseen, mutta hävitä kaikki mädäntynyt osa.Jänikset ja peurat jättävät vuorenkilven usein rauhaan. Kauriiden on kuitenkin kuultu vuorenkilpeä keräävän ruokapöytäänsä. |
|
Vinkkejä vuorenkilven hoitoon Puutarhassa lisää kalkkia keväisin. Poista keväisin myös kuolleet lehdet. Lehdistä saa tehtyä siperianteetä, joka on todellinen voimajuoma.Vuorenkilven leikkaaminenVuorenkilven vanhat ja tummentuneet lehdet voi leikata, vaikka se ei ole pakollista. Vanhat ja lakastuneet lehdet jäävät usein uusien lehtien alle piiloon, tai ne voi kääntää sinne. Jos lehtiä leikkaa, voi sen tehdä aikaisin keväällä uuden kasvun tieltä. Kukat voi myös halutessaan leikata pois kukkimisen jälkeen yleisilmeen siistimiseksi. |
Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia) ja Soikkovuorenkilpi (Bergenia crassifolia)
Herttavuorenkilpi ja soikkovuorenkilpi ovat lajikkeita Suomessa, joita kasvatetaan myös koristekasveina. Herttavuorenkilven lehdet ovat nimensä mukaisesti herttamaiset ja suurikokoiset. Riittävässä kosteudessa lehtien väri on syvän vihreä, mutta kuiva kasvupaikka värjää ne punertaviksi. Soikkovuorenkilpi ei ole yhtä suosittu tai yleinen kuin herttavuodenkilpi. Sillä on soikeahkot vihreät lehdet.
Molemmat viihtyvät puolivarjosta valoisaan, antaen runsaamman kukkaloiston valoisassa paikassa. Kukat ovat kauniin ruusunpunaiset. Eivät ole turhan tarkkoja kasvupaikastaan, mutta mitä karumpi kasvupaikka, sen kitukasvuisempi kasvi.
Eri vuorenkilpi lajikkeita
herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia), purppuravuorenkilpi (Bergenia purpurascens) , soikkovuorenkilpi (Bergenia crassifolia) ja tarhavuorenkilpi (Bergenia hybrida).
Vuorenkilven hoito ja muut kokemukset
” Vuorenkilvet ovat mielestäni helpoimpia perennakasveja. Ne kasvavat ja kukkivat joka vuosi ilman hoitoa. Moneen vuoteen en ole tehnyt niille mitään muuta, kuin kukkien lakastuttua leikannut tai repäissyt kukkavarren pois. Joskus kannoin kahvinporoja lehdille, mutta en sitäkään aikoihin.
Minulla on kolmea erilaista vuorenkilpeä. Kahdessa lehti on pyöreä ja yhdessä soikea. Pyöreät lajikkeet eroavat toisistaan kukan värissä. Toinen on vaaleanpunainen ja toinen aniliininpunainen. Soikealehtisen lajikkeen kukat ovat aniliininpunaiset. Tuon pyöreälehtisen vaaleanpunaisen kukkavarsi on lähes kokonaan vihreä ja muihin lajikkeisiin verrattuna huomattavasti lyhyempi. Se kukkii myös runsaammin kuin nuo kaksi muuta.
Kauriit ovat olleet tänä keväänä riesana. Kukat ovat menneet osin parempiin suihin. Vain kukkavarsi jää törröttämään. ”
– Sanna Kaarinasta
”Voiko vuorenkilven kukka varren katkaista kukinnan lopussa vai pitääkö se heittää siihen kuivumaan ja voimaa varata seuraavaan vuoteen?”